Tässä sekä väreiltään että maultaan pirteä ja raikas lisuke, joka sopii kesän grilliruokien kanssa tai vaikka ihan salaatin piristeeksi. Tarjoa raikkaanmakuiset retiisit jääkaappikylminä varsinkin kuumana kesäpäivänä. Päivän piristysannos on taattu!
|
| Ravintoarvot | Proteiini | Rasva | Hiilihydraatit | kcal |
| Yhteensä: | 2.8 g | 0.2 g | 4.0 g | 29 kcal |
Vinkkejä lisukkeen tekoon
Koska minulla ei ole mandoliinia tai muita vastaavia vemputtimia, käytän retiisien siivuttamiseen juustohöylää. Se toimii mainiosti, kunhan vain muistaa varoa sormia.
Retiiseille kannattaa käyttää tarpeeksi isoa astiaa, jossa on tiivis kansi. On tärkeää, että retiiseillä on tilaa sekoittua kunnolla mausteiden kanssa. Itse käytin isoa jogurttipurkkia.
On makuasia, miten makeina kukin retiisinsä haluaa. 5 tippaa steviaa tuo selkeää makeutta, joka voi olla jopa liian makeaa niille, jotka eivät makeasta pidä. Toisaalta taas todella makeasta pitävät voivat lisätä vielä pari tippaa, jotta lisukkeesta tulee varmasti suunmukainen. Liikaa ei kannata lisätä, kyseessä ei ole mikään jälkiruoka. Myös stevialle ominainen sivumaku voi kipristellä suussa, jos ainetta on mennyt liikaa.
Partaäijälle kyytiä!
Jos retiisilisukkeen värin haluaa pitää raikkaana, hienoksi silputun yrtin voi lisätä retiisien joukkoon tai ripotella päälle aivan juuri ennen tarjoamista. Todella mielenkiintoinen ilmiö oli, että tillin kanssa maustuneet retiisit jäivät valkoisemmiksi kuin ilman tilliä köllötelleet. En tiedä, mistä moinen ilmiö johtuu. Vai olikohan kyseessä optinen harha? Tai kuvittelinko vain?
Kokeilin mustikkamehuindikaattorilla, josko tillit olisivat olleet emäksisiä ja se olisi saanut retiisit pysymään valkoisina, mutta mehun väri ei muuttunut vaikka tilliä lisäsi joukkoon. Tosin kun on amatöörikemisti vauhdissa, niin tuloskin on varmaan sen mukainen.
Reseptin kehittelystä
Tarkkasilmäiset varmaan huomasivat, että retiisilisuke muistuttaa aika paljon “mummon kurkkuja” tai “hölskytyskurkkuja”, paitsi että kurkut on korvattu retiiseillä ja väkiviinaetikka raa’alla omenasiiderietikalla.
Mummon kurkuista reseptin ideointi alkoikin. Julkaisin englanninkielisessä blogissani sovelletun mummon kurkkujen ohjeen, jota tähän blogiin vielä hieman kehittelin ja päädyin kurkkujen sijasta retiiseihin. Tätä lisuketta voisi siis kutsua vaikka “mummon retiiseiksi” tai “hölskytysretiiseiksi”.
Minulle kesää ei ole ilman avomaankurkkuja. Lapsuudessani perheen ehdoton herkku oli kurkkulisuke, johon laitettiin yksinkertaisesti ohueksi siivutettuja kuorittuja avomaankurkkuja ja suolaa. Nämä laitettiin lasikuppiin (taisi muuten olla Iittalan Kastehelmi), teevati kupin päälle ja kunnon ravistus, jotta suola pääsi sekoittumaan. Paitsi että suola ei sekoittunut, koska pieni kuppi oli ahdettu täyteen kurkkusiivuja. Mutta se ei haitannut; se oli perinne.
Sitten tulikin valistusaalto suolan vaarallisuudesta ja pyyhkäisi mukanaan kesäiset, suolatut kurkut eikä meillä sen koommin syöty suolaa oikein muutenkaan. Nykyisin kun tiedän puhdistamattoman merisuolan olevan lähes terveystuote (saivartelijoille: ei sitä silti kilokaupalla syödä), suolaan kurkkuni reilusti. Myös silloin, kun kurkkuni on kipeä. (Ohhoh, olipas huono vitsi.)
Vaihteen vuoksi teki mieleni kuitenkin kokeilla kurkuista jotain erilaista. Pelkkä kurkun ja suolan yhdistelmä oli hiukan liian yksinkertainen reseptinä julkaistavaksi, vaikka pidän äärettömästä yksinkertaistamisesta. To the max, you know. (Maxille muuten terkut.) Perinteiset mummon kurkut sopisivat kuumaan alkukesän helteeseen kieltä kutittelevalla etikkaisuudellaan ja juuri jääkaapista otettuina.
Koska mummon kurkuissa käytetään sokeria, minulle sen korvaaminen stevialla oli luonnollisin vaihtoehto. Mitään erytritolia en halunnut käyttää, sen viileä sivumaku ja -tuntu eivät sovinne suolaisen lisukkeen kanssa, olkoonkin sitten raikas lisuke. Vaikka pienestä sokerimäärästä ei paljon hiilareita tulekaan, inhoan sokeria siksi, koska se jättää suuhun inhottavan tahmean ja plakkisen tunnun. Vähänkään sokerin syömisen jälkeen suuta ei paljon uskalla avata, koska sieltä ei pääsisi mikään raikas tuulahdus.
En muista, mistä sain päähäni vaihtaa kurkut retiiseihin. Luultavasti ajattelin alkukesän rapeita vihanneksia ja iloisenpunaiset retiisit pomppivat mieleeni.
Halusin myös vaihtaa yrtin kurkuille sopivasta tillistä joksikin muuksi. Kuvittelin, että persilja sopisi hyvin retiisin kanssa. Pettymys oli suuri, kun makuyhdistelmä ei miellyttänyt sitten ollenkaan. Kävin ryytimaani ja ruokavarastoni läpi, ja purkki ja yrtti toisensa jälkeen kokeilin, minkälainen makuyhdistelmä niistä syntyi retiisien kanssa.
Alla muita yrttejä ja mausteita, joita kokeilin persiljan lisäksi. Olen pisteyttänyt mausteet oman makumieltymysteni mukaan, eli miten mausteet mielestäni sopivat retiisilisukkeeseen. (* = hirveä; ***** = herkullinen):
- tilli ****
- basilika ****
- kirveli * (Maistui ihan anikselle! Tuli lakritsi mieleen. Lakritsiretiisi = ei hyvä.)
- timjami *
- valkosipulijauhe ***
- sipulijauhe *
- kuivattu oregano **
- limetin mehu *
- ohueksi viipaloitu omena ****
- appelsiiniaromi *
- rosmariini *
- sitruunamelissa **
- ruohosipuli **
Minttua olisi vielä ollut kasvimaalla, mutta uskon että se ei olisi ollut kovinkaan monen tähden arvoinen. Niin, ja jokainenhan voi testata omaan suuhun sopivimmat yhdistelmät. Kas, siinäpä kesäjuhlille oiva ohjelmanumero.
Vinkkejä variointiin
Jos elimistösi sietää pienen määrän sokeria, voit tehdä retiisit perinteiseen tapaan, eli korvata stevian 1–2 rkl:lla hienoa sokeria. Koko satsin hiilarimääräksi tulee 34 g, jos sokeria käyttää 2 rkl. Tuohon hiilarimäärään en ole laskenut mitään yrttejä.
Omenasiiderietikkaa ei myydä aivan joka kaupassa, ja sen asemesta voi kokeilla muitakin etikoita. Omenaviinietikka toimii hyvin. Jos pidät perinteistä sekä väkevästä etikan mausta, mikään ei estä käyttämästä väkiviinaetikkaa. Itseltäni jäi vielä kokeilematta valkoinen balsamico, mutta uskoisin senkin sopivan. Tummaa balsamicoa en retiisien kanssa käyttäisi ihan värin takia. Kauniinpunaiset retiisit nyt vain ansaitsevat pitää loistokkaan värinsä ilman mitään ruskeita vivahteita. Mutta kukin tyylillään.
Makua ja suutuntumaa rikastuttamaan lisukkeeseen voi lisätä kunnon lorauksen ekstra-neitsytoliiviöljyä.
Tsatsikimaisen tunnun saa lisäämällä 2 dl luomua turkkilaista jogurttia. Myös kermaviili sopii hyvin.
Leave a Reply