Innostuin sokerittoman vadelmahilloni onnistumisesta niin paljon, että päätin kehittää myös sokerittoman mansikkahilloreseptin. Ihan vain vadelmat mansikoilla korvaamalla hillo ei onnistunut, tarvittiin paljon muutakin säätöä. Lopputulos kuitenkin palkitsi, hillosta tuli herkullista ja rakenteesta satumaisen sattumaista!
|
Ravintoarvot | Proteiini | Rasva | Hiilihydraatit | kcal |
Yhteensä: | 2.5 g | 1.0 g | 42.0 g | 189 kcal |
Per ruokalusikallinen (15 g): | 0.1 g | 0.0 g | 1.3 g | 6 kcal |
Per teelusikallinen (5 g): | 0.0 g | 0.0 g | 0.4 g | 2 kcal |
Vinkkejä sokerittoman mansikkahillon tekoon
Hillon voi tehdä kahdella eri tavalla riippuen siitä minkälaisen rakenteen hilloon haluaa. Jos pidät sattumista, noudata yllä olevan reseptin ohjeita.
Jos haluat hilloon tasaisen, sileän rakenteen kuten paksussa kastikkeessa, soseuta ensin kaikki muut aineet paitsi ksantaani sauvavatkaimella tai tehosekoittimessa. Kaada sose kattilaan ja ripottele ksantaani tasaisesti soseen pinnalle koko ajan sekoittaen. Kuumenna aluksi suhteellisen kovalla lämmöllä ja käännä lämpö minimiin kun seos alkaa höyrytä. Keitä hilloa 10 minuuttia koko ajan huolellisesti pohjaa myöten sekoittaen. Hillon tulisi poreilla hiljaa, se ei saisi kiehua holtittomasti.
Muutenkin hilloa on hyvä sekoittaa keitettäessä koko ajan. Ensinnäkin, sekoittaminen estää hillon palamisen kattilan pohjaan. Toisekseen, sekoittaminen estää myös hillon hillittömän kiehumisen, jolloin kattilasta sinkoilee kuumaa hilloa joka puolelle.
Käytän hillonkeitossa isoa kattilaa ja isoa kauhaa, koska isolla kauhalla mansikat on helpointa hienontaa, ja isossa kattilassa hienontaminen käy parhaiten ilman että täytyy pelätä kuuman hillon roiskuilemista kattilasta.
Tämä sokeriton hillo ei ole ylettömän makeaa, joten jos kaipaat lisää makeutta, sitä saa helposti vaikka karppitomua tai nestemäistä steviaa lisäämällä.
Reseptin kehittelystä
Halusin siis kehitellä mansikkahilloreseptin vadelmahilloreseptini pohjalta. Tein ensimmäisen kokeilun samoilla aineilla ja samoilla määrillä, paitsi korvasin vadelmat mansikoilla ja vähensin karppitomun määrää koska mansikat olivat makeampia kuin vadelmat. Tulos oli loistavan makuinen, mutta rakenne olisi saanut olla parempi.
Ensinnäkin, käytin kokonaisia, jäisiä pakastemansikoita, joiden sulaminen kesti keitettäessä todella kauan. Pakastevadelmien kanssa tätä ongelmaa ei ollut yksinkertaisesti siitä syystä, että vadelmat ovat pienempiä ja niissä on vähemmän vettä — tässä tapauksessa jäätynyttä vettä. Vadelmista tuli hyvä hillo, kun ne laittoi jäisinä kattilaan.
Seuraavaan kokeiluun sulatin mansikat ensin, mutta tein muuten hillon samalla tavalla. Kaikki aineet siis samanaikaisesti kattilaan ja hilloksi keittämään. Koska mansikat olivat kokonaisia ja isoja, kesti kauan ennen kuin ne hienontuivat kiehuessaan. Ksantaani alkoi vaikuttaa jo heti alussa tehden hillosta paksuhkoa, läpinäkyvää hyytelöä, jossa lillui kokonaisia mansikoita. Ei hyvä. Jotain muuta piti keksiä. Halusin joka tapauksessa käyttää ksantaania sakeuttamaan hilloa, koska se oli toiminut vallan hyvin myös vadelmahillossa. Mielessä houkutteli jauhettujen chia-siementen tai psylliumin kokeilu sakeuttajina, mutta niiden testaus sai jäädä toiseen kertaan.
Seuraavaan hilloversioon soseutin ensin mansikat ja makeutteet tasaiseksi soseeksi. Laitoin soseen kattilaan ja ripottelin ksantaanin päälle. Tuloksena oli sileä, hieman paksuhko ja kastikemainen hillo, joka oli aivan loistava vaikka juustokakun kastikkeeksi tai kreemin tai muun täytteen tekoon. Halusin kuitenkin hillossani olevan sattumia. Siis reseptin kehittelyä jatkamaan.
Seuraava kokeilu oli onnistunein: lisäsin ksantaanin vasta sitten, kun olin keittänyt hilloa niin kauan, että mansikkasattumat olivat sopivan kokoisia. Keittämisen aikana rikoin koko ajan sekoituskauhalla mansikoita pienemmiksi. En halunnut keittää hilloa kovin kauaa, sillä silloin siitä häviäisi raikas maku.
Variointivinkkejä ja käyttöehdotuksia
Mansikkahillolle ei sen kummemmin käyttöehdotuksia taida tarvita, sitä kun voi lisätä melkein joka syötävään paitsi ei ehkä nyt ihan lihasoppaan. Omista käyttökohteistani sen verran, että käytin sileää mansikkahilloa mansikka-voikreemiin, jolla täytin whoopie-leivokset. Niistä tuli lievästi sanottuna unelmaisia. Kokeilin mansikkahilloa myös täytteenä Linzer-kekseihin. Melkoista herkkua!
Mansikkahillo sopii mainiosti piristämään aamiaisjogurttia. Hilloa voi käyttää myös vaikka mansikkarahkan tai pappilan hätävaran tekoon. Tällöin muita makeutteita ei paljon tarvita, hillon makeus riittää tuomaan sopivasti makua ja makeutta jälkiruokiin.
Kesällä aion kokeilla miten hillo toimii tuoreista mansikoista tehtynä. Myös mansikka-chilihilloa tekisi mieli kokeilla lisäämällä hieman chilijauhetta tai murskattua chiliä mansikoiden joukkoon. Appelsiiniaromi tai raastetun luomuappelsiinin oranssi kuori voisi myös piristää makua entisestään. Basilika varmaankin antaisi hienostuneen vivahteen.
Leave a Reply