Vähähiilarinen vaahtokarkkikuorrute

Vaahtokarkkilevitettä (marshmallow fluff) en ole löytänyt vähähiilarisena. Eipä sitä olekaan helppo muuntaa vähähiilariseksi, kaupallisten versioiden pääraaka-aine kun on ravintomaailman pahis, glukoosi-fruktoosisiirappi tai muu siirappinen hiilaripommi. Siirappihan on tietenkin tahmeaa niin kuin vaahtokarkkilevitekin. Vähähiilarisista aineksista ei helposti saa tahmeaa lopputulosta. Koska en ole tahmean ystävä, loin tämän herkullisen ja ilmavan kuorrutteen vähähiilarikseksi vaihtoehdoksi, joka sopii kaikenlaisten leipomusten kuorrutteeksi ja täytteeksi.

 

 

 

Vähähiilarinen vaahtokarkkikuorrute 150 g suolaamatonta luomuvoita (huoneenlämpöistä) 60 ml = 55 g erytritolia (= Karppisokeri = Sötin = Sukrin) 20 tippaa vaniljasteviaa 1 tl liivatejauhetta 3 valkuaista isoista luomumunista   Yhdistä 50 g voita, erytritoli, vaniljastevia ja liivate kattilassa. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi mieluiten syvässä ja kapeassa kulhossa. Laita sivuun odottamaan. Ala kuumentaa hitaasti kattilassa olevaa seosta miedolla lämmöllä. Sekoita koko ajan pohjaa myöten. Kuumenna seosta kunnes voi on sulanut ja erytritoli ja liivate liuenneet täysin. Seos voi kuplia hieman, mutta älä anna voin ottaa yhtään väriä. Valuta hitaasti kuuma voiseos valkuaisten joukkoon samalla koko ajan vatkaten sähkövatkaimella. Varo, seos on todella kuumaa! Jäähdytä seosta jääkaapissa noin tunti, kunnes seos on jäähtynyt noin huoneenlämpöiseksi muttei vielä täysin hyytelöitynyt. Ota kulho jääkaapista, laita sinne loppu voi (100 g) ja vatkaa sähkövatkaimella ainakin 3 minuuttia, jotta lopputulos on kuohkea ja ilmava. Käytä samantien. Säilytä jääkaapissa, mutta ota huoneenlämpöön hyvissä ajoin, jotta kuorrute pehmenee. Kuorrute kovettuu jääkaapissa.

 

 

 

Ravintoarvot	Proteiini	Rasva	Hiilihydraatit	kcal
Yhteensä:	18.8 g	122.0 g	1.1 g	1183 kcal
Per annos, jos yhteensä 12 annosta:	1.6 g	10.2 g	0.1 g	99 kcal
Per annos, jos yhteensä 16 annosta:	1.2 g	7.6 g	0.1 g	74 kcal
Per annos, jos yhteensä 20 annosta:	0.9 g	6.1 g	0.1 g	59 kcal
Per annos, jos yhteensä 24 annosta:	0.8 g	5.1 g	0.0 g	49 kcal
Per ruokalusikallinen (14 g):	0.9 g	5.7 g	0.0 g	55 kcal

 

 

 

 

Vinkkejä kuorrutteen tekoon

Kaikkien ainesten tulisi olla huoneenlämpöisiä.

Sulata voiseos tarpeeksi hitaasti niin, että erytritoli ja liivate liukenevat kokonaan. Älä anna voin saada yhtään ruskeaa väriä, muuten kuorrute maistuu pahalta ja palaneelta.

Kuuma voiseos on todella polttavaa, älä polta itseäsi kun valutat sen valkuaisten joukkoon. Kuuma seos on hyvä valuttaa todella hitaasti ja samalla vimmatusti vatkaten, jotta valkuaisten kuohkeus säilyy. Valkuaiset lässähtävät, jos voiseos lisätään liian nopeasti.

Kun laitat voi-valkuaisseoksen jäähtymään jääkaappiin, älä jätä sitä sinne liian pitkäksi aikaa. Seoksen ei tulisi hyytyä kokonaan. Minulle noin tunnin jäähtymisaika toimi parhaiten, silloin seos oli hieman huoneenlämpöä viileämpää. Seos juoksettuu helposti, jos se on liian kylmää, kun siihen vatkaa lopuksi huoneenlämpöisen voin. Minulla ksantaanikaan ei pelastanut juoksettuneisuutta, joka siis yleensä toimii juoksettuneen kuorrutteen pelastajana.

Kuorrute voi kyllä aluksi näyttää juoksettuneelta, kun siihen alkaa vatkata huoneenlämpöistä voita, vaikka voi-valkuaisseos ei olisikaan liian kylmä. Ei kannata kuitenkaan lannistua, vaan jatkaa vimmatusti vatkaamista. Voin tulisi kyllä sekoittua joukkoon kun reippaasti vatkaa muutaman minuutin, ja tuloksena on kuohkea vaahto.

Kokeilin tähän kuorrutteeseen myös munanvalkuaisjauhetta tuoreiden valkuaisten sijaan. Tein valkuaisten korvikkeen ohjeen mukaan, eli yhdistin vettä ja valkuaisjauhetta. Yleensä tämä seos on vatkautunut kovaksi vaahdoksi, mutta jostain syystä tällä kertaa ei onnistunut, vaikka yritin parikin kertaa. Vaahto jäi aika apean pehmeäksi ja lättänäksi. Lopputulos, eli valmis kuorrute ei hävinnyt kyllä kuohkeudessa yhtään tuoreista valkuaisista tehdylle kuorrutteelle.

Älä anna vinkkien määrän pelästyttää, kaikesta huolimatta tämä on simppeli kuorrute valmistaa, ja todella herkullinen!

 

 

 

Reseptin kehittelystä

Netistä löytää suhteellisen monia reseptejä vähähiilihydraattisten vaahtokarkkien tekemiseen. Yhdessä lempikeittokirjoistani, The Low-Carb Baking and Dessert Cookbook, on myös resepti vaahtokarkkijälkiruokaan. Kokeilin reseptiä kerran tai pari, ja tulos oli ihan kelvollinen, mitä nyt erytritoli taas jäi kiteiseksi ja liivate taisi painua suurimmaksi osaksi pohjaan. No, klöntti tuli syötyä pahimpaan vaahtokarkkihimoon.

Olen pitkään kehitellyt reseptiä vähähiilarisiin whoopieihin. Whoopie piet ovat kakkusia, joiden välissä on runsas, kermainen täyte. Minulla on muutama kirjakin, joissa on pelkästään whoopiereseptejä. Ei mitään alakarppia, tosin. Perinteinen whoopie pie on suklaakakkunen, jonka sisällä on vaahtokarkkilevitteestä, voista ja tomusokerista tehty täyte. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa vähähiilihydraattisena, joten minun piti kehitellä tällainen täyte itse.

Aloitin tavallisilla vähähiilaristen vaahtokarkkien aineksilla: munanvalkuaisia, liivatetta ja makeutetta. Makeutteena käytin tavoilleni uskollisena erytritolia. Koska perinteiseen täytteeseen kuuluu myös voi tai leivontarasva, lisäsin voin aineslistaan.

Ensin annoin liivatejauheen turvota vedessä, mikä on tavallisin tapa. Sitten aloin miettiä, mitä tapahtuisi, jos sulatan osan voista, ja annan liivatteen turvota ja liueta siihen. Jos tähän liuottaisi vielä erytritolin, kiteisyysongelma olisi ratkaistu samalla kertaa.

Olin yllättynyt kuinka hyvin kokeiluni toimi. Erytritoli liukeni sulavasti voihin, niin teki myös liivate. Kaadoin kuuman seoksen hissukseen kovaksi vatkattujen munanvalkuaisten joukkoon aivan kuin marenkia tehdessä. Sitten laitoin kulhon jääkaappiin ja kurkkailin silloin tällöin mitä sille kuuluu. Lopuksi vatkasin mukaan lopun voin, ja aikani vatkattuani tuloksena oli herkullinen, kuohkea ja vaahtomainen kuorrute. Nam!

Seuraavassa kokeilussa olin liian hätäinen: sulatin voin liian nopeasti, eikä liivate liuennut joukkoon vaan muodosti pikkuruisia könttejä. Kaiken kaikkiaan taisin tehdä kymmenisen kokeilua eri ainesmäärillä ennen kuin olin tyytyväinen. Ja sitten vielä pari toistoa tarkistaakseni, että resepti tosiaan toimii.

 

 

 

Muunteluvinkkejä

Tämä kuorrute on herkullinen yleiskuorrute kaikenlaisille muffineille ja kuppikakuille. Sillä voi myös täyttää ja kuorruttaa täytekakun. Käytä sitä myös muffinien tai muiden pienten leivonnaisten täytteenä. Kuorrute on taivaallista esim. näiden mehevien vähähiilihydraattisten suklaaminimuffinien täytteenä.

Tai, käytä vaahtokarkkikuorrutetta perinteiseen tapaan, ja tee itse omat kookos- tai mantelijauhopohjaiset whoopiesi ja täytä ne tällä kuorrutteella.

Voit lisätä kuorrutteeseen haluamiasi aromeja makua antamaan.

Ja viimeiseksi, älä heitä pois jäljelle jääneitä munankeltuaisia. Niillä voi saostaa kätevästi keiton tai kastikkeen. Kylmällä ilmalla niistä voi loihtia lämmittävän munatotin.