Tämä vähähiilihydraattinen ja gluteeniton juustopiirakka on esimerkki siitä, kuinka muutamasta yksinkertaisesta aineksesta voi tulla järisyttävän herkullinen ja mehevä lopputulos. Tarjoile lisänä raikasta ja värikästä salaattia tai marinoituja vihanneksia, ja täyttävä illanistujaispala on valmis!
|
Ravintoarvot | Proteiini | Rasva | Hiilihydraatit | kcal |
Yhteensä: | 141.4 g | 203.3 g | 18.9 g | 2471 kcal |
Per annos jos yhteensä 6 annosta: | 23.6 g | 33.9 g | 3.2 g | 412 kcal |
Per annos jos yhteensä 8 annosta: | 17.7 g | 25.4 g | 2.4 g | 309 kcal |
Per annos jos yhteensä 10 annosta: | 14.1 g | 20.3 g | 1.9 g | 247 kcal |
Vinkkejä piirakan tekoon
Munat kannattaa lisätä yksi kerrallaan pohjataikinaan. Jos ne kaikki lisää kerralla, taikinaan voi jäädä ikäviä kookosjauhoklönttejä. Ensimmäisen munan lisäyksen jälkeen taikina on murumaista. Seuraavan munan lisäyksen jälkeen paakkumaista, ja viimeisen munan lisäyksen ja vaivauksen jälkeen tuloksena pitäisi olla tasainen taikina, joka on helppo painella piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Pohjataikina on helpointa sekoittaa ja vaivata käsin. Nopeimmin se vaivautuu, kun taikinaa kauhaisee kunnon kourallisen ja puristaa nyrkin sisään niin, että sitä tursuaa pois sormien välistä ja toistaa tätä kunnes taikina on tasaista. Varmaan menetelmälle on olemassa hienompikin nimi, mutta toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitan.
Vaikka juusto on suolaista, ainakin minun makumieltymykseni vaatii täytteeseen himpun verran lisää suolaa. Piirakasta tulee maukkaampi, kun siinä on tarpeeksi suolaa.
Minulla piirakka lähti hyvin irti kuvissa näkyvästä Ikean halpisvuoasta, joka ei siis ole mikään maailman laadukkain vuoka. Onnistuin raaputtamaan kakkulapiolla vuoan pinnoitetta pois, vaikka vain varovasti leikkasin palaa piirakasta. Hitsi. Seuraavalla kerralla käytän keraamista vuokaa, eivätpähän lähde pinnoitteet irti.
Piirakka maistuu parhaimmalta tuoreena ja lämpimänä. Jos jämiä jää, ne voi säilyttää jääkaapissa ja lämmittää paistinpannulla. Mukaan lurautettu kermatilkka mehevöittää piirakkaa entisestään.
Reseptin kehittelystä
Joskus pari vuotta sitten tutustuin kookosjauhojen käyttöön karppileivonnassa. Tein Elana Amsterdamin ja Bruce Fifen reseptien pohjalta mm. muffineja, joissa oli mukavan pehmeä ja kostea rakenne.
Aloin tehdä myös omia kokeilujani. Yksi niistä oli pitsapohja, joka sisälsi pelkästään kookosjauhoja ja munaa. Ihan mukiinmenevä maku, mutta kookosjauho teki pohjan melko kuivaksi ja kovaksi.
Kookosjauhoissa on se paha juttu, että eri valmistajien jauhot voivat poiketa toisistaan sekä maultaan että rakenteeltaan. Ja onpa käynyt niinkin, että saman valmistajan yksi jauhopussi on rakenteeltaan aivan toisenlaista kuin toinen. Parhaimmillaan kookosjauho on miltei vitivalkoista ja todella hienojakoista. Se tuoksuu tuskin tuntuvasti kookokselle.
Aikaisemmin tilasin kookosjauhoni iHerbistä, mutta nyttemmin olen löytänyt Prismasta valkoisissa pusseissa myytäviä luomukookosjauhoja, joiden laatu on ollut hyvä.
Pitsakokeilujen jälkeen siirryin piirakkakokeiluihin. Kokeilin jälleen piirakkapohjaa, jossa oli vain kookosjauhoja ja munaa. Juuston kanssa pohja menetteli, kunhan se oli tarpeeksi ohut ja juusto tarpeeksi voimakkaan makuista. Pohjan rakenne oli kyllä vieläkin hieman liian kova, kun taikinassa oli 1,5 dl kookosjauhoja. Käytin pientä Ikean 14 cm x 14 cm lasivuokaa, josta postauksen lopussa oleva kuvakin on.
Seuraavissa kokeissa siirryin kunnon piirasvuokaan ja lisäsin pohjataikinaan juustoraastetta ja vähensin kookosjauhojen määrää. Tulos oli loistava! Pohja pysyi hienosti koossa, muttei ollut liian kuiva. Aluksi tosin vähensin kookosjauhojen määrää hiukan liian paljon, taikina oli aavistuksen verran liian löysää kun kookosjauhoja oli 1 dl. Lisäsin jauhojen määrän 1,2 dl:aan, ja lopputulos oli juuri sopiva. Pohja pysyi helposti koossa, muttei ollut liian kuiva ja kova. Aikamoista säätämistä!
Viimeinen seikka, mitä vielä piti muuttaa, oli paistolämpötila. Käytin aluksi 150 °C:ta, mutta juusto ei sulanut kunnolla. Olen tottunut mataliin paistolämpötiloihin varsinkin erytritolia käyttäessä, mutta tässäpä ei ole erytritolia, joten paistolämpötilaa voi huoletta nostaa.
Nostin paistolämpötilan 175 °C:een, ja tulos oli hyvä. Kokeilin vielä paistaa yhden piirakan 200 °C:ssa, mutta pinnasta tuli turhan tumma. 175 °C oli siis mielestäni paras lämpötila tämän piirakan paistoon.
Vinkkejä variointiin
Itse pidän piirakasta maustettuna vain ripauksella suolaa. Täytteeseen on toki helppo upottaa haluamiaan mausteita niin paljon kuin huvittaa. Chili, valkopippuri, mustapippuri, paprika, sipulijauhe, valkosipulijauhe… Siinä vain muutama esimerkki, millä piirakkaa voi maustaa.
Täytteeseen voi laittaa myös pilkottuja vihanneksia tai yrttejä, kinkkuakin vielä tuhdimpaan piirakkaan. Pienet punaiset tai vihreät paprikakuutiot antavat väriä. Hienoksi silputtu tuore sipuli tai raastettu valkosipuli antavat mukavaa makua. Hienonnettua persiljaa tai muuta yrttiä voi lisätä antamaan makua ja väriä.
Sitten vain nauttimaan!
Leave a Reply